Villakangaslippis

Tein itselleni (äitin ehdotuksesta ja lasten suosiollisella avustuksella) talvihatuksi villakangasversion jo testatusta lippiksestä. Samettilippis kun oli hyvä pitkälle syksyyn ja talvipipo liiskaa hiukset, enkä omista hupullista takkia. Kävin Eurokankaasta palaosastolta 20cm suikaleen paksua beigeä takkivillakangasta hintaan 2 euroa ja kaivelin jämäpussista flanelli-vuorikankaat. Villakangasta oli oikeastaan 23 cm ja se meni ihan kaikki.


Tikkailut eivät ole ihan millilleen kaikin paikoin, mutta en olekaan aiemmin tehnyt villakankaasta mitään. (Kuvassa häiriköimässä myös langanpätkiä.) Eipä haittaa pieni epätarkkuus, koska pipoärsytys kävi hyvin suureksi. Lisäksi jo 4,5v ikäinen työkaverini Husq ei ollut taaskaan oikein reilassa, siitä valuu öljyä pöydälle :O täytyy selvitellä sitäkin tarkemmin.

Tämä lippis on reilun kokoinen. Nyt ei tule räntää naamalle! (Tämähän on vähän kuin modernisoitu ja naisten käyttöön tarkoitettu versio sarkahatusta, joita löytynee mummonkin arkistoista. Sarkatakki siellä on ainakin ja se on hyvä. Nykyiset villakangastakit ovat myös hyviä, mutta niissä on harvemmin huppua, jos niissä on sitten muuta "leikkausta". Sama on syy myös jatkuvaan kaulanlämmittimien käyttötarpeeseen, villakangastakeissa tuppaa olemaan aika isolti auki nuo kaula-alueet. )

Liskonsuomuinen irtokaulus

Löysin jokin aika sitten netistä hauskan krokotiilivirkkauksen ohjeen ja tein sitä seuraten kaulanlämmittimen. Käänsin suomukerrokset kuitenkin täysvinoon, että lopputulos näyttäisi veikeämmältä. Lankana on itseraidoittuva Marks & Kattens Fame Rand, joka on sopivan ohutta virkattavaksi (100g = 400m). Yksi kerä riitti ihan reilunkokoiseen kaulukseen, kuvassa näkyy toisen pään viimeisen kerroksen ainoa suomu itsekseen reunan alta. Kiinnitys-apuna on yksi nappi, "napinlävet" sisältyvät malliin.

Joulukukka ja käärmesukka

No niin, tätiaikakausi on nyt virallisesti avattu ostamalla itse kotiin ensimmäistä kertaa joulukukka. Toivotan kaikille blogin lukijoille tällä kukkakuvalla hyvää joulua!


Laitoin kukan eilen illalla toiveikkaana lämpimään paikkaan, että se aukeaisi jouluaatoksi. Paras lämmin paikka yöksi oli tietysti keittiössä olevan tietokoneen takaosan vierus, josta tulee lämmintä ilmaa ulos koko ajan. Samalla heilautin verkkolaitteen johtoja niin, että netti katkesi ja Mies sai tunnin kaivella johtoja ennen kuin netti tuli takaisin. Ensi yön kukka saa olla pöydällä.

Aihetta sivuten, jouluksi siivottiin enimmät lelut lattioilta. Isoveli totesi seuraavana aamuna, että meillä on uusi koti, joka on siisti. Vanha koti oli kuulema sotkuinen. Ajattelin siihen sitten itsekseni, että onpa hyvä että edes koti on lapsen mielestä uusi, kun äiti on nyt sitten vanha. (Puhumattakaan nyt siitä että olisi oikeasti uusi koti!!!)

Syksyllä minulle tuli äkkinäinen inspiraatio tehdä itselleni kyykäärmettä esittävät villasukat, koska minulla on historiaa kyseisten otusten kanssa. Koska haluan myös tietää erimerkkisten lankojen ominaisuuksia käyttösukkina, ostin Gjestal Janne -nimistä lankaa. Olen ollut vuosia sukkienneulontalakossa itselleni, mutta nyt tuli poikkeus ja lakko jatkuu taas vastedes.


Raati totesi että sukat eivät näytä kyykäärmeeltä, mutta itse olen näihin oikein tyytyväinen. Mallina oli (näkemäni) musta kyy, jolla on valkea kuvio selässä, mutta ilmeisesti toisten mielestä kyy on ruskea, harmaa tai jotakin muuta väriä kuin mustavalkea. Nämä valmistuivatkin juuri sopivasti jouluksi, mutta eivät sentään mene rekvisiitaksi pukinkonttiin :)

Pikkuiset ompelemassa

Nyt on tämäkin koettu. Keksittiin eilen Isoveljen kanssa, että ruvetaan ompelemaan koneella kokeeksi, kun Pikkusisko nukkui päiväunia. Ompelu sujuikin ihan hyvin koetilkkuun, ja erityisesti peruuttaminen oli mukavaa. Sitten ommeltiin yhteen keskeneräiseen trikoopaitaan resorit. Tänä aamuna Isoveli halusi taas ommella, ja kysyin sitten että mitä jos ommeltaisiin yksi valmiiksi leikattu Pikkusiskon trikoopaita-mekko. Sehän sopi ja hyvin sujui. Myös sisko halusi ommella. Saatiinkin mekko valmiiksi puoleenpäivään mennessä!


Tietysti tämänikäiset ja ompelukone on hyvin tarkasti säädeltävä yhdistelmä. Käytännössä he painavat kaasupoljinta metrin päässä koneesta lattialla ja minä ohjaan kangasta koneeseen. Nuppineuloja ei käytetä, koska kaasun polkeminen ei välttämättä lopu juuri silloin kun sanon. Koneessa on myös nopeudensäädin, joka oli pienimmällä. Tein itse kaikki vaikeat paikat, kuten kaulukset. Sen sijaan suorat hihasaumat yms. saatiin yhdessä ihan hyvin ommeltua.

Tänä iltapäivänä Isoveli halusi taas lisää ommella, ja eikun keksimään, että mitäs nyt ommeltaisiin. Idea olikin jo muhinut kauan, nimittäin testiluontoiset kalsarit minulle. Pitokelpoisia kalsareita on vain kahdet ja kaupan kalsareissa on aina joko liian iso masun kohta tai liian lyhyet lahkeet tai liian korkea vyötärö, eivätkä ne asetu mukavasti päällyshousujen alle. Suttasin kaavat viidessä minuutissa vanhoista housuista ja leikkasin samalla tahdilla yhden tummanvihreän puuvilla-elastaanitrikoopalan. Ja sitten vaan lapset hommiin, kaasuttelua riittää kahdessa metrin saumassa :D Ne valmistuivat puolessa tunnissa ja ovat hyvät päällä, jipii! Tosin Isoveli kyllästyi toisen lahkeen puolivälissä ja häipyi tekemään jotain muuta.

Joulu taisi jo tulla

Pikkusisko kävi hammaslääkärissä. Syksyllä yhdessä etuhampaassa oli kiilteetön, pehmennyt alue ja hammaslääkäri suunnitteli sen paikkaamista jossakin vaiheessa (lähi)tulevaisuutta. Nyt käydessä olikin alue kovettunut ja paikkaustarve siten poistunut. Jonkinlainen kiilteentapainen oli kehittynyt siihen. Näköjään ankaran tiukka hapoton (=mehuton ja muita reippaasti happamia tuotteita välttelevä) ja viimeisen kuukauden ajan myös täysin viljaton, maidoton ja munaton ruokavalio on pitänyt kokonaisrefluksoinnin ja hampaiden syömisaikaisen happoaltistuksen sen verran matalana, että hammas oli päässyt paranemaan, kaikesta lääkemäärän vaihtelusta huolimatta. Ikäänkuin tuo viljattomuus myös olisi vähentänyt kuplintaa kaikinpuolin.

Olen myös sairastelusta toivuttua käynyt kahteen otteeseen lankakaupassa. Äiti oli mukana ensimmäisellä retkellä ostamassa omiin juttuihinsa lankoja, mutta ne eivät näy kuvassa.


Kaupasta löytyi niin nättiä lankaa (Hjertegarn Lima), että ostin sitä normaalihinnalla... se on tuossa kuvassa ylimpänä... olikin aika kallista, mutta juuri sellaista kuin olen haikaillut, joten se tuli mukaan kotiin. Vaikka sitä ei voi pestä pesukoneessa. Se pääsi jo tekeytymäänkin.

Lisäksi ostin ajateltuun lasten joululahjaprojektiin toista kiloa punaista, mustaa ja valkoista Gjestal Maijaa, mutta alkutestien jälkeen projekti näyttää tuhoon tuomitulta. Aina käytännön toteutus ei onnistu (virkattu testikappale alla kuvassa), vaikka idea olisi hyväkin, eikä aikakaan olisi tainnut riittää valmiiksi saantiin ennen joulua.


Kaupassa oli myös uutta väriä Cewec Delanoa ja vanhoja sateenkaaren värisiä ja jotakin Fame Rand -nimistä lankaa, jolle on jo käyttötarkoitus tiedossa. Ja kaikkea muuta ;) Pitkän aikaa olikin vierähtänyt viime lankakauppavisiitistä :D Ja ai-ai tätä värien kirjoa!

Olen saanut yllättävän hyvin myös tehtyä koulujuttuja, mikä ilostuttaa. Ja olen saanut moneen otteeseen iloisia yllätyksiä täysin odottamattomasti kanssaihmisiltä :)

(Sivuhuomautus: Näköjään minulla on yli 30kg lankaa, mutta en tunne siitä toistaiseksi kovin paljon mitään erityistä. Luulen, että sitä kuluu joka tapauksessa. Ei edes Mies ole ruennut vielä valittamaan :D )