Pikkutytön kaarrokevillatakki

Minulle tuli hinku tehdä Pikkusiskolle ns. tyypillinen tyttöneule, eli jotain pitsineuleen tynkää, ätläkän punaisen värinen :D ja kaarrokeneule. Kaikki netistä löytämäni kaarrokeneuleiden ohjeet ovat kuitenkin tökkineet pahasti, koska niissä näyttää kaulus olevan levällään pitkin olkapäitä, eikä kaulan ympärillä nätisti. En ole aiemmin tehnyt yhtään kaarrokeneuletta kellekään.

Langaksi valikoitui selvästi parhaimpana Viking Ville-lanka, joka on oikein nätin väristä pienen päällä. Sitä jäi 300g:sta jäljelle tasan 50g, eli kulunki lienee ollut 250g (en punninnut, takkia en saa punnittua tarkasti). Lanka oli hyvin pehmeää valmiina neuloksena, ei näytä kutittavan edes paljasta ihoa vasten ollenkaan. Napakkaa neuloa kuitenkin. Koostumus 75%villa, 25%polyamidi ja juoksevuus sama kuin 7V:llä.

Hartaan suunnittelun ja mittailun (valmiista puseroista) ja laskukoneen räpeltämisen jälkeen pääsin lopulta neulomaan. Aloitin kauluksesta alaspäin. Tein kaarroketta 15cm, samalla pari pitsiraitaa siihen ja lisäsin tasaisesti jokaisella oikean puolen kerroksella niin, että sain laskujen mukaan tarpeeksi leveyttä. Niskaan ja olkapäille piti tehdä enemmän kerroksia kuin etupuolelle, että kaulus todellakin istuisi kaulalla eikä hartioilla. Sitten vaan kaarrokkeen jälkeen hihat ja miehusta erikseen ja suoraa neuletta eteenpäin. Olin jo niin sekaisin aivovoimistelusta siinä vaiheessa, että unohdin tehdä kainaloaukon muotoilua miehustaan... Tässä on jo erotettuna miehusta ja hihat (väri ihan outo, yön pimeydessä kuvattu Niiskuneidin päällä) :


Hihoissa yritin korjata miehustan töppäilyä tekemällä lyhennettyjä kerroksia hihan ulkoreunalle. Kyllä se ikäänkuin ratkaisi ongelman. Hihoista tuli muutoin aika kapoiset, toivottavasti ne nyt mahtuvat sitten... Tarkoituksena on pitää tätä takkia ensi talvena, joten takki on nyt vielä iso.

Napit; Eurokankaasta ei löytynyt sopivan värisiä (tumma aniliini, fuksia, syklaami, miksi kukakin tätä kutsuu). Tilasin sitten sokkona netin kautta Kangastukusta, ja väri sattuikin ihan oikein! Eikä ollut kallista.

Kuvassa kaarroke. En tiedä mikä noissa kainaloissa meni pieleen. Löysin tätä neuloessa Novitan ohjeen samanlaiselle vaatteelle, eikä siinäkään ollut mitään parannusta noihin kainalon istuvuus -ongelmiin.


 Onhan tämä kuitenkin ihan mukavan näköinen lapsen päällä...

Selkäpuolelta, tässä kuvassa on parhaiten väri näkyvillä.


Nappien ollessa jo paikallaan vaatteessa poseerauskin sujui:


Pituutta takilla on reilusti, koska minua ärsyttävät liian lyhyet lasten neuleet :D Ja koska minua ärsyttävät myös liian leveät lasten neuleet, olen tehnyt tästä kapeamman (mannekiinin rinnanympärys 52cm, takki noin 68cm, ohjeissa monesti jopa 80cm :O)

Johtopäätökset: kaarroke ja minä emme ole kavereita. Tämä oli testi, ja toista tällaista ei vähään aikaan tule. Lanka oli silti hyvä, ja ehkä tätä tekelettä yhden talven onnistuisi pitämään koon puolesta? Ainakin kaulus onnistui, se on kaulalla :D

Tänään tein uuden mallitilkun Butterflystä.

Irtokaulus

Huomasin, että minulta puuttuu kokonaan kunnollinen irtokaulus. Kevättuulet puhaltavat kaulaan, mutta pakkaskelien paksut kaulaliinat eivät enää oikein tunnu hyviltä päällä. Vaikka nyt on jo ihan kohta huhtikuu, niin tein kauluksen kuitenkin. Onpahan olemassa talven varallekin. Kotvan mietittyäni ja lankalistaa katsottuani löysin ihan sopivan langan, 100g Bostonista vuonna 2006 mukana tullutta ggh:n 100% merinoa nimeltä Merino Soft. Kahdesta pikku kerästä ei oikein saa mitään lapsillekaan ja väri oli vähän semmoinen myös, ettei oikein pikku ystäville näyttänyt käyvän.

Mallina käytin epämääräistä yhdistelmää Dropsin (2o2n-kaulus), miesten (silmukoiden lisäystahti) ja lasten (samantapainen mallineule) kaulureista, höystettynä tietysti omilla vinkauksilla. Halusin selvästi geometrisen kuvion neljällä lisäyskohdalla (etu, taka, olat), en pyöreää. Tällainen oudolta näyttävä ryppykasa siitä tuli:

Puikot 3mm, lankaa meni se 100g, paitsi pikkunöttönen jäi yli. Päällä ei näytä ihan yhtä oudolta (toivottavasti)... Edessä on lyhennetyillä kerroksilla tehty alemmas yltävä kiila, koska kaikki talvitakkini ovat avaria kauluksesta. Kauluksen voi nostaa pystyyn näin:

Nappikiinnitys on vasemmalla olkapäällä. Sivulta näyttää tältä:

Jos korkea kaulus ärsyttää, voi ylimmän napin avata ja taittaa kauluksen alemmas:

ja lopuksi vielä selän puolelta:

Virkattu verkkoreunus tuli sen takia, kun tekele alkoi näyttää jotenkin liian massiiviselta tms. Keskeneräisenä kaulusosa näytti liian tiukalta, mutta ehkä se siitä venyy ja ei se nappien kanssa ollut sittenkään liian tiukka, vaan enemmänkin napakka. Langan väriä oli kevään valosta huolimatta vaikea vangita kameralla, se on tuollainen hieman tummahko, aavistuksen harmaaseen oleva violetti. Lanka oli mukavaa neuloa, oikein pehmeää, kaapelikierteistä ja hyvin sileää (oikeastaan ihan pumpulilangan tapaista), vaikka on siis 100% merinovillaa. Ihan mukava lämmike tämä on! Passasi hyvin takin alle tänään tositoimissa testatessa. Ja jos onnistun löytämään Suomesta samaa lankaa, voisin vaikka ostaakin lasten neuleisiin, mutta lapsille sopivampaa väriä :)

Nyt saan raapia pääni puhki miettiessäni, että mitä tekisin seuraavaksi... kenties mohairmekon kivanvärisestä Varpu-langasta ensi talveksi, vaiko kesäksi jonkun neuletakin puuvillaviskoosi Butterflystä, vaiko Isoveljelle jotain kesäksi (ei taida kyllä tarvita eikä ole puuvillalankaakaan), vai ompelisinko jotain... Pikkusiskon kukkalätsän, trikoomekon, trikookesäpaitoja ja -housuja itselle vai ihan perus-tyynyliinoja... Vaihtoehtojen välillä arpoessa voinen neuloa vaaleansinistä Luxus Cloud-palmikkotekelettä tai kyynäsvarsien lämmittimet Floricasta? Raps raps raps...

Pikkuneitin kesäasu

Mummo teki kesäksi Pikkusiskolle tällaisen puvun.

Lankana korallinvärinen Marks&Kattens Cotton Avanti 100%puuvilla. Mummo tuli käymään, ja tämä puku oli vähän keskeneräisenä mukana. Päätettiin, että neulon sen loppuun, niin on jo sitten valmiina täällä jos tulee tarvetta pitää. Puolet toisesta lahkeesta on siis minun tekemä, samoin kaulusresori ja istutin myös hihat takkiin.

Näyttää isolta kaksivuotiaalle, mutta kun mittanauhan kanssa katsoo, niin ainut "iso" kohta on hihat. Puvun pituus kuvassa on noin 75cm ja käyttäjä jotain 87cm. En edes viitsi yrittää kuvata päälle puettuna, kun ei jaksa jahdata, nyt on taas semmoinen kausi ettei millään voi poseerata :) Isoveli sen sijaan poseeraisi vaikka kuinka, mutta ei viitsi "rääkätä" poikaa "tyttövaatteilla" :D  Meinasin jatkaa seuraavaksi kesäksi lahkeita, jos tarvitsee. Housut on neulottu vyötäröstä alkaen. Oli näihin ohjeitakin mittojen katselua varten, vaan ei nämä kyllä kovin suoraan niistä ole. Napit puuttuvat vielä.

Sekavaa

Päässä ei liiku oikein mitään älykästä. Ollaan taas rampattu lääkäreillä ja näytteissä ja autoakin pitäisi huoltaa. Isoveli selittää ja kyselee hassunhauskoja asioita odotustiloissa parhaalla artikulaatiollaan, niitä on lystiä kuunnella (hänellä sitä juttua riittää :D). Pikkusiskolla on tällinki päässä, verinen 1.5cm jälki törmäyksestä patteriin tai lelupönttöön. Kummankin selkä on täynnä pieniä rupitiploja, kun raapivat toisiaan, äiti saa olla jatkuvana erotuomarina. Pienet parkuvat vaivojaan ympäri vuorokauden. Päiväunien poisjättökin on tauolla, kun sisko vetää joka päivä tirsat ja velikin aina toisinaan. Kevätilmalla on pienten mukava käydä metsäretkellä lähistön pusikoissa.

Ruoka-asiat ovat taas uudessa testissä. Maidoton kausi alkoi ihan hyvin, pystyttiin jättämään ilta-Gaviscon pois muutamana päivänä. Sitten alkoi yht-äkkinen pahentuminen, jonka syyksi epäilemme kaurapohjaisten korvikkeiden sopimattomuutta (riisimaito ärsyttää muuten vaan ja soijassa oli jotain hormonia??, joten sitä annetaan vain jogurttina). Aiemminkin viljojen mässytystä on rajoitettu, koska ainakaan suurina määrinä ne eivät käy, ja ilmeisesti kauramaitoa sitten meni liikaa. Nyt yritetään jättää kaikki helposti poistettavat viljat myös tauolle. Pari päivää on jo mennyt paremmin heti, ilman Gavisconia. (Ihme kyllä, soijajogurtti ja tattariryynit näyttävät uppoavan sekoitettuna ihan hyvin.) Kokeiltiin välissä jättää happosalpaaja puoleen annokseen, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Kalkkitabletit onneksi tekevät hyvin kauppansa, vaikka eivät ole kovin maukkaita.

Käsityöasiat ovat myös olleet yhtä sekaisin. Teen uusista lankatuttavuuksista ja uudella tavalla, joten saapipa nähdä mitä tulee.

Tekeleet lojumassa hyllyllä. Yksi kerä on vielä odottamassa aloitusta. Mummolta sain yhden vanhan käsityölehden ja yhden kokonaisen neuleen. Tänään sain parin viikon laskelmien, mittailun ja mietiskelyn jälkeen fuksianpunaisen tekeleen siihen malliin, että se on "neulotaan aivottomana eteenpäin" -tilassa. Aivojen nyrjäyttely on hullunkurista (ja joskus jopa hyödyllistä).

Pikkusiskon ruokavalio

Kuukausi sitten käytiin lastenpolin refluksilääkärillä. Koska pH-mittauksessa näkyi jonkin verran, mutta ei ihan hirveästi tapahtumia, ei otettu Prepulsidia käyttöön, vaan jatketaan aika hyvin toimivalla omepratsolilla. Vaihdettiin kuitenkin lääke sellaiseksi, että siinä on vain s-kiraalista enantiomeeriä (Nexium 10mg). Aiemmassa lääkkeessä oli kummatkin peilikuvat mukana ja tuli syytä epäillä niiden kunnollista imeytymistä. Sittemmin huomattiin, että uusi lääke toimii ihan samoin kuin entinenkin; ei ole imeytymishäiriö kyseessä. Ei saatu annosta puolitettua.

(Edit syksy 2011: pitemmän Nexium-käytön jälkeen rupesivat ilta-ajan oireet lisääntymään. Vaihtaminen takaisin Loseciin lopetti ne heti. Epäilen tämän perusteella, että s-kiraalinen enantiomeeri imeytyi hyvin ja meni ns. "läpi" jo päivän aikana, koska se otettiin aamulla, jonka takia illalla oireet tulivat. Losecin osalta epäilen vastaavasti, että r-kiraalinen enantiomeeri ei oikeasti imeydykään heti, vaan sen osalta Pikkusiskolla on jonkinlainen "imeytymishäiriö", jonka takia lääkkeen vaikutus kestää selvästi yli vuorokauden. Tältä osin tämä "imeytymishäiriö" on siis ihan hyvä asia!)

Lääkäri otti varalta vielä lisää allergiatestejä vuosi sitten yksityisellä otettujen perustestien lisäksi. Erityisesti testattiin nyt maitoa. Testin tuloksessa kesti lähes kuukausi tulla, ja yllättäen siellä olikin maidon ja kananmunan IgE koholla ja lisäksi maidon IgG koholla. Vuosi sitten oli kuulema puhtaat (no joo, samainen lääkäri sanoi, että erikoisruokavalioille ei ole tarvetta ja että sisko on ihan terve...) Voihan tietysti olla, että silloin 8kk iässä ei ollut vielä niin paljon saanut itse suoraan maitoa ja munia, että olisi vasta-aineet nousseet yli rajojen... Nyt jätettiin nämä molemmat ainekset pois ja seurataan rupeaako mitään tapahtumaan. Olevinaan itsekin testasin maidon poisjättöä silloin vuosi sitten, mutta se ei tuntunut vaikuttavan, enkä siksi ole pitänyt sitä syypäänä refluksiin.

Kukapa tietää... Miehen luettua maidon homogenoinnin vaikutuksista en enää ihmettele, vaikka homogenoitu maito olisikin syyllinen. Tätä tukee myös se, että imetyksen lopetus (ja siirtyminen täysin lehmänmaitoon) ei ole parantanut Pikkusiskon vaivoja, pikemminkin päinvastoin (ei pärjätä enää ollenkaan ilman happosalpaajia, kun rinnalla ollessa ei syöty muuta kuin Gavisconia ja sitä rintaa). Lapset ovat nyt käytännössä molemmat maidottomalla, vanhemmat syövät hyvin rajoitetusti homogenoituja maitotuotteita.

Jokapäiväiset päiväunet jätettiin pois, koska sisko rupesi valvomaan klo 23 asti, eikä äiti jaksa nousta sitten kovin hyvin aamulla klo 6 veljen kanssa, kun sitä omaa aikaakin olisi ihan hyvä olla (jo yksistään byrokratiaan, ärrr, hirveästi lippujen ja lappujen täyttelyä). Nyt molemmat menevät useimmiten yhtä aikaa nukkumaan heti klo 19 jälkeen ja päiväunet otetaan vain, jos niille näyttää olevan tarvetta.

Villava

Kävin käsiksi uusiin Novita Villava -lankoihin (neljä kerää) ja tein pienten sukat. Lankaa meni 42g eli käytännössä koko kerä (48g). Puikot 2-2.5mm.
Nämä menevät lahjatavaralaatikkoon, kun omat lapset eivät tarvitse juuri nyt tämänkokoisia sukkia.

Keriä tutkiskellessa huomasin, että osa niistä on eri tavalla värjättyjä kuin toiset. Loput kolme kerää olivat samaa värjäystä ja niistä tuli villainen t-paita kevätilmoja varten. Koko noin 3-4v kaiketi, tämähän menee myös siskolle. Mukavan näköinen paita, vaikka beige ei olekaan lempivärejäni.

Uhmaikäisen isoveljen houkuttelu poseeraukseen oli ihan mahdotonta.

Sisko tykkäsi poseerata.

Lankaa puseroon kului 111g ja yksi pieni ylijäämäpätkä (noin 1g), vaikkakin tasan 2,5 kerää. Kerät eivät siis paina oikeasti 50g, vaan jotain 47g paikkeilla, kuten sukkia tehdessäkin ilmeni. Puikot 3mm, neuloin pyörönä ja olkapäät kolmen puikon päättelyllä. Hihat kädentieltä alaspäin, raidatkin sain ihan hyvin kohdistettua. Tuli vaan mieleen, että jos haluaisi alaosan ja yläosan raidat samanlevyisiksi, voisi alaosan tehdä kahdella kerällä intarsiatekniikalla (kaiketi, tämä oli vain pään sisäistä pohdintaa). Yhdellä kerällä pyörönä on kuitenkin taatusti nopeampi tehdä.