Pupusukat

Postausten välit ovat aika pitkät nykyään. Aloitin hiihtolomalla sukat, tällä kertaa ihan ohjeesta. Ohje oli niin mukava, pupun kuva, että halusin ehdottomasti neuloa nämä sukat kun ne joulun 2019 aikaan netistä huomasin. Ne valmistuivat tällä viikolla ja päättely tänään. Menihän siis aika kauan yksiin sukkiin. No, ehkä vallitsevat olot selittävät kestoa myös. Mutta eivät kokonaan.

Ensinnäkin ohjeen lanka oli 4-säikeistä, ja silmukkamääristä kävi jo suoraan ilmi, että sukat eivät tulisi mahtumaan minulle jalkaan, pohkeiden kohdalta. Joten otin paksumman, 6-säikeisen langan (Gjestal Maija, 210g). Pohkeeseen tulikin sitten melkein sama määrä silmukoita loppujen lopuksi tästä langasta, kun mikä ohjeessakin oli. 

Seuraava mutta. Tein varren kavennuksia ohjeen mukaan. Epäilytti jo pitkin matkaa, kun lopulta lähempänä nilkkaa sitten totesin, että varret olivat jotain 7cm liian leveät alhaalta. Joten varret puoliksi purkuun, ja uusiksi reilummilla kavennuksilla. Sitten tuli sopivan leveät varret. 

Eipä tässäkään ollut vielä kaikki. Tein itse säädetyn kantapään, koska halusin yhtä vahvan kantapään kuin muukin sukka, eli kahdella langalla tehdyn. Ja sitten tein terät. Tietenkin neuloin molempia sukkia yhtä aikaa, peilikuvina kylläkin. Ja kun katkaisin ensimmäisestä "valmiista" sukasta kärjestä langat, ja puin sen päälle ilman puikkoja törröttämässä siitä, totesin saman tien että kantapäät pitää tehdä uusiksi ja terään vähän lisää silmukoita. Ja purin sitten molemmat sukat takaisin nilkkaan asti. Samalla jatkoin varsiin vielä n. 5cm lisää pituutta, kun sitäkin näytti tarvitsevan. Pupun pääkin asettui sitten varren puolelle kivasti.

No tein sitten toiset kantapäät molempiin sukkiin ja ehkä 5cm terää, kun totesin että ei mene hyvin vieläkään. Kantapään mittasuhteet olivat kirjoneuleessa vähän erilaiset mitä yhden langan kantapäässä (ja sukissa) on. 

Sen jälkeen luovuin molempien sukkien yhtäaikaisesta neulomisesta ja tein vain toiseen sukkaan kolmannen version kantapäästä. No siitä tuli hyvä. Joten tein koko terän, ja paremmalla silmukkamäärällä. Siitäkin tuli hyvä, ja pupukin mahtui "kuvaan" melkein kokonaan loppujen lopuksi. Myönnettäköön tosin, että tein melkein normaalin tähtikavennuksen sukkiin ja siihen käytin ruutupiirrosta suoraan omasta päästä, joten poikkesin taas ohjeesta. - Sitten oli helppo tehdä toinen sukka samanlaiseksi. Eikä tullut edes eri kokoinenkaan, vaikka aikaa vierähtikin välillä ettei kerinnyt neuloa. Nyt on hyvät sukat!

Tässä ohjeessa olikin mielenkiintoinen tapa tehdä kiilakavennukset, ihan virkistävää. Ja on se kuun kuvakin siellä pohkeen sivussa! Tuli samalla päivän voimistelukin, kun itse kuvasin jalassa olevat sukat. 

Tein kirjoneuleen huolellisesti, max 4 silmukan langanjuoksut ja koko ajan värit samassa järjestyksessä.

Semmosta! Ohjeen ruutupiirros on hyvä, vaikka vähän hidasta olikin lukea sitä välillä. Oli ihan mukava projekti, koska odotettavissa oli säätöä kun vaihtaa langan ja kantapään mallia. Jos harrastaisi enemmän kirjoneulesukkia, tietäisi jo suoraan miten paljon varressa on kavennettava kirjoneuleessa jne, niin varmaan olisi nopeuttanut.

Missäköhän näitä nyt sitten voisi pitää?! Ovat aika kuumat... Ehkä sitten farkkujen alla talvella kun on -20 pakkasta ja tuulee... en taida ikinä tottua meri-ilmastoon. 

Tilaus toisiin pupusukkiin on luonnollisesti jätetty. Ehkä joku kerta, kun hän vielä vähän kasvaa, niin eivät jää heti pieniksi.