Lääkitys kohdallaan

Tänään on ollut hyvä päivä (tähän asti). Eilen illalla pikkuystävät nukahtivat molemmat vähän ennen klo 8, ilman sen pahempia huutoja noin 20min nukutuksella. Pientä uni-itkua ja pettymysitkua ei lasketa, koska ne loppuvat yhtä nopeasti kuin alkavatkin. Sitten he nukkuivat aamulla klo 7 asti, aika harvinaista. Pikkusisko pariin otteeseen aamuyöllä jotain vähän itkeskeli, mutta jatkoi kuitenkin uniaan, en edes herännyt kunnolla. Nukuin harvinaiset 10 tuntia! Silmä ei karhaa (silmä karhannut sitä ennen 4vrk), ei ole tokkurainen olo ja tuntuu lähes normaalilta ihmiseltä... Ja tämä lasten nukahtamissysteemi toimi tänäänkin!

Helppo nukahtaminen Pikkusiskolla on hyvin ilmeisesti happosalpaajien syönnin ansiota. Olen antanut niitä, koska ei tule muuten mitään. Pieni on tottunut nyt syömään isompia määriä päivällä, kun ei ole koskenut kurkkuun... ilman lääkettä syö saman verran ja sitten on vaikeaa. Muutaman päivän päästä lastenlääkärin kanssa päästään keskustelemaan lääkkeen annostelusta. Iltapuurotkin on taas jätetty hiiteen, hyvä niin. Ei kupli niin paljon. Pieni purkki hilloa on näköjään parempi, tätähän harrastin jo keväällä pitkään.

Hyvä oli päivä myös sen takia, että mies pääsi käymään tukussa ja toi mulle sieltä lähes 6kg katkakalaleikkeitä ja Classic kermatoffeita laatikollisen pakastimeen, nam! Nyt uskaltaa syödä näitä, kun imetysdieetti on loppunut (kuukautta vaille kolme vuottahan siinä vierähtikin ja Isoveljen raskausaika vielä päälle). Kävin kaupasta päivällä myös limpparia, jossa on aromina kofeiinia ja joka on hyvää, nyt voi sitäkin juoda ja ostin myös vähän suklaata ja tomaatti-cremebonjouria ja ruisleipää. uaaaah!

Mekko valmistui eilen, nyt on enää langanpäiden päättely jäljellä. Siitä tuli suht sellainen mitä olin ajatellut. Näköjään kunnollinen suunnittelu säästi aikaa tekovaiheessa. Neuloin sen saumattomasti pyörönä, enimmäkseen sileää oikeaa, vähän ainaoikeaa tasona -> helppoa! Nyt kun olen oppinut tekemään omalla tavallani vaatteet ja tiedän mittani, on uusien sopivankokoisten vaatteiden teko vaivatonta. Jahka saan päättelyt valmiiksi, laitan kuvan.

Saatiin paketti, jossa oli lasten materiaalia vähäksi aikaa... mm. dvd-levyllinen junaohjelmaa, jossa ei törmätä eikä tehdä mitään muutakaan älytöntä (Chuggington) ja sitä katsellessa kului ilta rattoisasti.

Operaatio vieroitus

Pikkusisko on ruennut opettelemaan elämää ilman maitotisua. Kaksi ensimmäistä iltaa meni ihan hyvin, häntä harmitti ensimmäisenä iltana tunnin ajan ja toisena 15min. Nukahti sitten kuitenkin ihan hyvin ja yölläkin ihan ok. Eilen ei mennyt yhtä hyvin, kiukkuitku (ei päässyt olohuoneeseen leikkimään, kun veli nukkuu siellä) muuttui refluksikorinaksi ja tuskissaan vääntelehtimiseksi ja sitä kesti kaksi tuntia. Lääkärin mukaan 2vk kuuri happosalpaajia pitäisi riittää, mutta näyttää siltä, että tarvitsemme antaa sitä joka päivä. Siitä asti, kun raukka lopulta nukahti klo 21.30 ihan yliväsähtäneenä (herännyt aamulla klo 06.00 ja 1h päiväunta), on nukkunut hyvin ja heräsi äsken klo 04.00 vähän huutelemaan 5min ajaksi, nukahti vaivatta takaisin -> ei ole tisunkaipuuta. Tänään yritän saada sairaalan lastenlääkärin puhelimeen ja saada jatkuvan reseptin Losecia. Omat unet kaikkosi siinä klo 4 herätyksessä, illan huuto kummittelee päässä. Nukuin 4,5h. Täytyy alkaa neuloa, ehkä se rauhoittaa. Mekko on kohta valmis.

Ei tämän pitänyt näin mennä :(

Pikkuinen on ilmeisesti syönyt rintaa vielä aika paljon, koska olen joutunut lypsämään ihan tosissaan, ettei parempi tisu räjähdä ja tule tiehyttukoksia tai tulehduksia. Kurjaa heittää maitoa pois, edes nämä vähät määrät (muutama desi). Omien ruoka-annosten pienennys tuntuu auttavan maidontulon vähentämiseen. En ollut valmistautunut, että tulee vielä yksi "maidonnousu".

Vanhuus tulee

ja sen mukana kolotukset. Olen saanut kaiketi pysyvän iskiaskivun muistoksi pikku ystävien mukana. Oikea lonkka on syyskylmien myötä pettänyt alta sen verran monesti, että asialle on pakko tehdä jotakin, tai talvesta tulee tuskaa. Lämpö auttaa parhaiten, joten aion yrittää tehdä liivimekon neulomalla. Polveen asti oleva helma olisi hyvä. Ostin lankojakin sitä varten, koska ei ollut tarpeeksi ohuita lankoja niin paljoa.

Oliivin- tai sammaleenvihreää Novita Floricaa 900g, ei kovin pahan hintaista, 2€/kerä. Anttilaan tein retken tätä varten. Samalla ostettiin siellä olleista kangastarjouksista vähän lakanakangasta lapsille. Yllätyin, että siellä oli oikeasti kangasta pakalta (rullilta) myynnissä, eikä se ollut ihan törkeän hintaistakaan. Ja ihan mukavan näköisiä kankaita oli paljon. Junakankaasta tehtiin jo lakana valmiiksi viime viikonloppuna yhdessä. Se on käytössä. Kotiutumispesun jälkeen kankaat kuivana ja laskostettuina tässä:



Prismassa oli halpaa mohairlankaa, ilmeisesti poistuva väri. Ostin kaikki jäljellä olevat 350g, puhdas heräteostos. Kerä maksoi 1,90€. Samalla reissulla ostin myös hassunkurisen pikku kattilan :)

Kuvausassari hyökkäsi jo näihinkin ja repi vyötteen. Isoveljen kanssa en edes uskaltanut näyttää mitään lankaa, paitsi hahtuvaa. Ilmeisesti se olisi aiheellista nytkin. Tänään, kun onnistuin neulomaan näitä vahdatessa n. 5min, Isoveli meinasi rueta neulomaan apuna ja loppukesästä samoin, mutta silloin se neulominen oli 2mm pyörön pistelyä omien housujen läpi.

Tein Floricasta mallitilkun, mutta se näytti kovin siltä, että en jaksa niin pienellä tiheydellä vääntää kokonaista mekkoa ainakaan toistaiseksi, joten kävin Rose mohairin kimppuun. Katsotaan nyt mitä tästä tulee, lanka ei välttämättä riitä. Tosin, kerrankin minulla on Suunnitelma. Olen hionut sitä pääni puhki kolme vuorokautta ja surffannut monia nettisivuja ja konsultoinut mummon kanssa myös. Yritän hankkia itselleni vartalotyypin mukaisia asusteita, mulla on jo ihan liikaa vaatteita, jotka eivät välttämättä imartele puuttuvaa vyötäröäni. (Puolustukseksi, ei sitä ole ollut ikinä. Teini-iässä 76cm ympärys, nyt 76-80cm riippuen ryhdistä.)

Kaiketi happosalpaajat alkavat purra, "vauva" on nyt nukkunut 2 yötä kuten normaalit lapsoset ja ilmeisesti tänäkin yönä mennään samaan tapaan. Isoveli valvoo kuitenkin ihan entiseen malliin, yli 2h viime yönä.(12.10.2010 klo 0.14 Pitikin mennä kehumaan. Valvottu Pikkusiskon kanssa klo 23 alkaen. Hyvin menee. Mekontekele on liian leveä ja menee uusille 10cm jälkeen, nythän sitäkin on sitten aikaa tehdä...)

Kirjoneuletakki arkistomateriaalista

Löysin äitin arkistosta kesällä pussillisen keskeneräisiä neuleiden kappaleita. Yksi kappale oli minulle suurinpiirtein sopivan kokoinen ja muutenkin ihan sen näköinen, että päätin sen ottaa jatkojalostukseen. Purin muut neuleosat, jotka olivat ilmeisesti eri vaatteeseen tarkoitettuja, mutta samasta langasta tehtyjä. Purkulangasta neuloin etukappaleet ja kauluksen takkiin kesällä. Raitasysteemit ovat samat kuin valmiina olleessa takakappaleessa.

Neule marinoitui lisää, koska se näytti olevan sittenkin epäsopivan muotoinen yläosastaan. Lopulta, kiukustuneena ylitsepursuavaan työpöytääni, otin tämän esiin ja neuloin siihen täyspitkät hihat. (Olin ajatellut mieluummin liiviä...) Keräilin silmukat hiha-aukoista ja neuloin alaspäin pyörönä. Jo ensimmäisen hihan ollessa 1/3 -pituudessa näytti siltä, että hihojen teko pelastaa sittenkin neuleen. Kyynäspäähän tein testiksi ns. tilaa laittaa käsi koukkuun, lyhennettyjä kerroksia takahihan puolelle (=kyynäspääpussi :P). Sininen raitalanka loppui vähän kesken, mutta en anna sen häiritä :) Tästä tuli ihan hyvin istuva takki, tuntuu sopivan kokoiselta. Onnistui yli odotusten! Lankaakin jäi vielä. En tiedä mitä lanka oikein on. Ilmeisesti jotakin puuvillasekoitetta, jossa ei ole villaa.  (11.10.2010 Langan identitteeti paljastui, se on Novitan Cottonella, jossa 54% puuvilla, 46% polyakryyli.)



Kuvassa mukana tietenkin kuvausassari alias "Pikku apulainen", joka ei voi pitään pikku sormiaan erossa napeista... :)

Korvatarkastus

Pikkusisko kävi pari viikkoa sitten punaisena olleiden korvien jälkitarkastuksessa. Nyt olivat korvat normaalit eli pahempaa tulehdusta ei onneksi tullutkaan. Refluksi on ollut pahempana. Nyt saatiin kuitenkin korvien terveyden varmistumisen seurauksena aloittaa happosalpaajat (Losec Mups). Niiden pitäisi parissa viikossa toimia. Sitten pitäisi rueta vieroittamaan rinnasta. Huhhuh. Rinnan imeskely öiseen aikaan kun pahentaa osaltaan kuplimista, vaikka se myös helpottaa tilapäisesti. Vieroitusta on lykätty tänne asti siksi, että ilman kunnollista refluksilääkitystä rinnankaipuuitku muuttuu hyvin pian refluksi-itkuksi ja sen jälkeen ei ole kenelläkään hauskaa :( Tutti ja tuttipullohan ovat pois pelistä, koska ne eivät kelpaa. Olisi helpottanut elämää aika paljon jos tuttipullo kävisi Pikkusiskolle.

Lääkärireissu oli kyllä aika legendaarinen. Pikkusisko nukahti 30min ennen lääkäriaikaa pihalla rattaissa. Ajelin rattaat sinne lääkäriin, edelleen nukkuu sikeänä. Tuumittiin siinä sitten lääkärin kanssa että jos koitetaan katsoa korvat kun pieni nukkuu, koska muuten se on yhtä kirkumista. Näin saatiin, ihmeellistä kyllä, katsottua molemmat korvat vaivattomasti, täydellisessä hiljaisuudessa ja kaiketi riittävän perusteellisesti. Senkin jälkeen unta riitti vielä niin, että kerkisin kotiin ja syödä rauhassa matkalla haettua kiinalaista ruokaa. (Pystyn jopa syömään tiettyjä kiinalaisia ruokia ilman, että siitä tulee refluksiongelmia imetyksen kautta.) Tämmöiset reissut ovat aika poikkeuksellisia. Jos olisin mennyt autolla, mitä harkitsin, se olisi ollut yhtä huutoa koko matka.


Tämä meininki on kaikenkaikkiaan aika... hmmmm... mikähän olisi riittävän kaunis ilmaus? Haasteellista? Tänään meillä noustiin sängystä klo 5.44. Silloin tällöin jompikumpi näistä herättää toisen keskellä yötä, sitten valvotaan tunteja keskellä yötä yhden kanssa niin, että toinen kuitenkin herää normaaliaikaan (viimeistään klo 7, useimmiten klo 6.). Olen aika kypsä näihin uniongelmiin. Miksi nämä eivät voi nukkua?!!? Yhtä kyytiä vaikka puolet yöstä, molemmat, ilman välimeuhkaamista. Oma pää on ihan sekaisin tästä, ollut jo kauan. Ehkä se happosalpaaja auttaa, jos se mykistäisi toisen yöhuutelijan (tuskinpa vain, kunhan vieroitus koittaa niin täällä ei nuku kukaan kahteen viikkoon, veikkaan). Aaargh. Illasta aikaistettu oma nukkuminen ei oikein toimi, kun Pikkusisko huutelee yleensä tuonne 23 tai 24 tienoille, alle tunnin välein kun on pahempi kausi. Päiväunet ei myöskään ole ohjelmassa, koska ne eivät sovellu Isoveljelle (kukaan ei jaksa valvoa klo 23 asti päiväunet nukkuneen lapsen kanssa ja nousta sitten taas ennen 7 yhdessä). Sekin on jännää, että jos päikkäreitä ei nukuta, yöllä menee n. 11-12h putkeen, mutta jos ne nukutaan, menee 1h päivällä ja 8h yöllä. 8+1 ei ole 11 eikä ainakaan 12. Pikkusisko on sen sijaan ruennut nyt nukkumaan jopa 1,5h unia sisällä, ilmeisesti refluksi ei päiväsaikaan vaivaa niin paljon kuin ennen. Miehen tarvitsee nukkua omat normaalit unensa että saisi opiskeltua jotain. Kun lapset olivat erotettuina yön (Isoveli isovanhemmilla), toinen nukkui 8.00 ja toinen 8.15 asti. Kirottu interferenssi. Tasan ei käy unenlahjat. Täällä taloudessa näitä unilahjattomia on kolme liikaa.

Ettei mene ihan ruikuttamiseksi, täytyy todeta iloksi, että päiväsaikainen meno on alkanut näyttää rauhoittumisen merkkejä. Välillä nämä jopa leikkivät yhdessä kiltisti leluilla! Tappelut yms. ovat myös vähän tasapuolisempia, koska sisko ei ole enää mitenkään avuton vaan pystyy jo vähän puolustautumaan (ja välillä myös hyökkäilemään). Päivämeno on semmoista, että voin suht rauhassa käydä wc:ssä jos tarvitsen sekä laittaa meille ruokaa tyyliin kanasuikaleet tai pakastekalat pannulle ja pakastekasvikset tai riisit kiehumaan :) Menoa on kuitenkin valvottava alituisesti.

Lasten talvihattu

Neuloin viikolla tämmöisen hatun Novitan Teddy-langasta. Oli nopea neuloa, kun on paksu lanka ja 5mm puikot. Lankaa näytti menevän vain alle puolet 100g:n kerästä. Hattu sopii isoveljelle ihan hyvin. Ohjeena käytin tämmöistä mallia, jonka neuloin päälaelta alaspäin, toisin kuin ohjeessa oli. Hupun alle kun tämän laittaa niin ei tuulikaan haittaa.