Japanilaisia kasseja

Löysin joskus netistä ilmaiset kaavat japanilaiseen solmukassiin (japanese knot bag), ja lopulta sain vaiheiden jälkeen testattua niitä. Ensin tein yhden pussukan, ja sitten piti tehdä toinen kun ekasta pussukasta tuli tappelu.

Liskokassin tein ensin. Pikkusisko valitsi toisen pussin kankaat, ja otti kissoja + sydämiä. Kassit ovat vuoritettuja, täysin ympärikäännettäviä ja niissä on jonkinlainen tasku molemmissa. Näitä käytetään pujottamalla pitempi kahva lyhyemmän läpi ja siitä sitten roikotetaan pussukkaa.


Kassien toiset puolet:


Ompelin myös pari trikoopuseroa valmiiksi roikkumasta keskeneräisinä. Miehelle ja Isoveljelle, molemmat paidat ovat kuvassa vaikkei pienempi juuri erotukaan.

Pikkusiskon hampaat osa 2

Nyt tuli se päivä, joka on jo aiemmin mainittu tässä kirjoituksessa. Pikkusiskolla oli kontrollikäynti hammaslääkärissä, ja poskihampaan reikä oli hieman suurentunut. Koska sisko on jo hyvin tottunut hammaslääkärissä olemiseen, teki hammaslääkäri samantien paikkauksen. Toimitus oli hyvin nopea, ehkä minuutti-pari porausta, ja super-reippaasti pieni oli koko ajan. Ääntäkään ei päästänyt, ei kiemurrellut eikä mitään sellaista tehnyt, vaikka oli koskenut ja vähän pelottanutkin uudenlaiset tapahtumat. Reikä oli kuulema matala onneksi.

Muiden hampaiden kiillevauriot ovat edelleen kovapohjaisia ja sikäli asiat ovat hyvin. Mehua ei kuitenkaan kestä juoda oikeastaan yhtään, tai heti alkaa vaurioituneisiin kohtiin koskea.

Lisäksi Isoveli oli mukana käynnillä, koska hänelläkin oli "määräaikaistarkastus". Hän, ominaiseen tapaansa, kysyi porausvehkeet nähtyään, että "Aiti, onko tuo se hammaskiilteenhoitolaite?" Kysymykseen on vain yksi oikea vastaus... Kyllä se on. Isoveljellä ei ollut mitään erityistä hampaissa, joten kävi vaan näyttämässä niitä, vaikka häntä taisi enemmän jännittää hammaslääkäriin meno, kuin Pikkusiskoa.

Illalla kotona Pikkusisko oli ymmärrettävästi normaalia itkuisempi ja sylin tarpeessa. Kaikenkaikkiaan reissu sujui kuitenkin hyvin. Ja taas tuli uusi tarra hänen hammashoitotarra-albumiinsa. Ei liene viimeinen.

Ruokavalio on edelleen rajoitettu akselilla maito-muna-viljat. Normaali maito on täysin pois pelistä, mutta laktoositonta kärsii käyttää rajoitetusti 2-3dl päivän aikana. Viljat ja muna myös normi-määrinä edelleen sopimattomia, voi antaa vain pieniä annoksia ja mieluiten vain yhtä lajia. Näissä aineissa on jonkinlainen kertymä, joka määrittää oireet. Jos syö vain vähän yhtä lajia, ei tule mitään oireita. Jos syö joka aterialla vähän sitä, tätä ja tuota koko päivän ajan, niin johan sitten illalla närästää. Rajoitus on tarpeen siis.


Muutoin; meillä on tutustuttu päivähoidolliseen elämään nyt parin kuukauden ajan, ja sen seurauksena lähestulkoon jatkuva sairastaminen kuuluu kuvioon (ärsyttävää). Pikkusiskon yölliset kakomiskohtaukset ovat aina vähän arveluttavia, ja yksi niistä oli niin paha, että sen jälkeen hengitys vinkui pari-kolme tuntia. Väri säilyi kuitenkin huulissa punaisena koko ajan, onneksi.

Sateenkaari vai revontuli

Nyt, kun olen vapaa päivittäisistä rasituksista toistaiseksi, olen lopetellut kohta vuoden roikkuneen keskeneräisen huivin. Mallina sama vanha oma modifikaatio revontulesta ja lankana jälleen Cewec Delano. Huivi painaa 125g. Langan värit ovat hyvin pastelliset, eivätkä ollenkaan räikeät, vaan siitä huolimatta tekele on melko huomiota herättävän näköinen.



Pikkusisko halusi välttämättä toimia poseeraajana kuvatessa. Häneltä se näyttääkin sujuvan:


Elkeet ovat vähintään vakuuttavia juuri 4v täyttäneeltä pikkuneidiltä. Päällä myös uusi mekko, jonka tein palalaarin 60cm puuvillatilkusta. Mekon vyötäröllä on kuminauha, koska leikatessa kaavoja ei sattunut olemaan saapusalla, ja tein summassa yläosan, joten kaula-aukosta tuli vähän turhan iso... Aika korjaa tämänkin ongelman onneksi!

Lisäksi hän otti sitten vuorostaan kuvia minun toimiessa mallina:


Ihan mukava huivi!

Vappu ym.

Jaha, tulipa taas pitkä tauko. Heti viime postauksen jälkeen meihin iski taas joku helkkarin räkätauti, jonka rippeitä vielä yritetään saada pois. Samalla on ollut okl:n "viimeiset ohjelmanumerot" harjoittelun parissa, jossa ei saa neuloa, joten kötöstelyhommat ovat olleet vähissä. Vähän sentään sain neulottua kotona, ja siivottua keskeneräisistä villateepaidan Nalle-langasta. Puuttui vain hihat, eikä niissä ollut paljon tekemistä.



Hökötys on taas neulottu saumattomasti, mutta nyt alhaalta ylöspäin, paitsi hihat ylhäältä alaspäin.

Harmi vain, kun yritin tehdä paidasta istuvan, ettei se lörtsöttäisi löysänä ympäriinsä. Siitä tulikin niin istuva, että alus-t-paidan kanssa se tuntuu jo vähän pieneltä. Ilman aluspaitaa se olisi hyvänkokoinen, mutta kutittaa niin, ettei sitä kärsi pitää. Toisaalta, se mahtuu ehkä kesätakin alle silti. Langan väri näytti kerällä nätimmältä kuin minun päälläni. Täytyy katsoa päätyykö pitoon vai laitanko odottamaan josko vaikka Pikkusisko tätä joskus pitäisi, kun kasvaa.

Tein pääsiäisenä vähän trikoo-ompeluksia. Näihin on käytetty testimielessä saumuria, ja käänteet sitten ompelukoneella, kohtalaisella viiveellä tosin, mutta tässä nyt ainakin osa valmiina. Kaikki nämä vaatteet ovatkin perheen pojille, T-paita ja kotishortseja Miehelle ja pitkähihaiset vaaleat paidat Isoveljelle. Vielä jäi pari puseroa odottamaan valmistumisvuoroaan...



Hyvää vappua! Meillä lasten uusin vappuvillitys on kiinnittää ilmapallot kattoon, sen jälkeen kun niitä on ensin hangattu hiuksiin :) Sattumalta huomattiin, että sellainenkin onnistuu!

Nyt enää kaksi oman tdk:n tenttiä, kun en saanutkaan vielä lopetettua kaikkea opiskelua, ja sitten kait pitäisi keksiä jotain viihdykettä itselleen, mielenkiintoista. Ehkä niitä vinoneuleita :) Opinto-oikeus ainakin loppuu, eli ehkä ei sitä enää :) Ja kesäohjelmahan on jo tiedossa.