Käsityöt ja chilit

24 tammikuuta, 2011

Pikkusiskon mittausruljanssi

Loppiaiselta jätettiin happosalpaajat pois viikoksi. Ruoka-annokset kutistuivat niin, että söi vain 2/3 siitä mitä lääkkeen kanssa. Kiukku tuntui heti muuttuvan paljon ärhäkämmäksi, vaikka samat asiat olivat syinä mitä aiemminkin. Tietysti joka kiukkukohtauksessa sitten hirveä nieleskely ja muu kurlaus, vetäisipä pari kertaa henkeenkin. Säikähti sitä niin, että lopetti huudon siihen paikkaan.

Tammikuun 13. oli pH-mittarin asennus. Se meni mainiosti, koska pieni oli juuri herännyt unilta ja istui vain rentona sylissä. Laitteiston asentaja tiesi mitä tehdä ja tökkäsi vaan letkun paikalleen nenän kautta ruokatorveen. Sitten vasta Pikkusisko "älysi" rueta parkumaan vähän. :) Se oli hyvin helppo toimitus kaikenkaikkiaan. Yhtä pahat kiukut saatiin kun röntgeniin lähtiessä jätettiin rattaat hoitohuoneeseen... Röntgenillä katsottiin mittarin paikka ja siitäpäs ei Pikkusisko yhtään ilahtunut, kun puserokin piti heittää ja maata selällään.

Letku ei näyttänyt häiritsevän yhtään. Ylähuulen laastaritarra, jolla letku oli kiinni, vähän herätti ihmetystä (ja keräsi ruokatahroja). Laite oli pieni reppu selässä, sekin sai olla ihan tarpeeksi rauhassa. Yö meni yllättäen vain yhdellä herätyksellä. Seuraavana päivänä käytiin otattamassa laite pois, siinäkään ei ollut mitään ihmeellistä. Tuloksia odotellaan viikon päästä.

Juuri kun lääkkeet oli taas saatu käyttöön, olikin sitten hammaslääkärillä käynti pinnoituksessa. Nopea toimitus, mutta ilmeisesti pH-mittaus oli liian hyvin mielessä. Ja sitten heti taas plakkitesti, nyyhkytti jo huoneeseen mennessä. Yllätys olikin suuri, kun suuhygienisti vaan vähän pienellä pehmeällä tötsällä rapsutteli hampaita, nyyhkytys loppui siihen :) Jäi mukava käynti viimeisimpänä mieleen toistaiseksi.

Isoveli ei oikein saanut nukuttua hyvin yöllisen metelöinnin aikaan ja on ollut tavallista kitkuisempi päivisin. Viikko ilman lääkettä sai aikaan sen, että Pikkusisko kuvittelee edelleen voivansa pomottaa kaikkia, kun lääkkeettömänä aikana ei riittänyt pokka antaa huutaa hapot kurkussa. Ruoka ei vieläkään maistu.

Tunnisteet: ,

1 Comments:

At 20:21, Blogger Salaneuloja said...

No voi! Kunpa tuo tilanne tuosta nyt paranisi! Eivät ne lääkärikäynnit ole kivoja lapsen silmin katsoen.

 

Lähetä kommentti

<< Home