Syvä hiljaisuus

on vallinnut täällä jo kotvan. Olen todennut, että kun ei ole mitään positiivista sanottavaa, on parempi olla hiljaa.

Eräs V-projekti on kaiketi omalla painollaan etenemässä, eikä siinä ole toistaiseksi ollut mitään sen suurempaa ongelmaa. Mitä nyt tiedekunta hukkasi koko ohjepumaskan postittamalla sen jonnekin tuntemattomaan paikkaan, mutta joo, itsehän niitä sitten on saanut tonkia, liekö tulleet kaikki hoidettua, jää nähtäväksi. (Hylätty puutteellisen byrokratian vuoksi ?!) Voi olla että stressinkehitys alkaa jossakin vaiheessa. Asut ovat sentään nyt ostettuna.

Uusia neuleita ei ole. Olen tullut vanhaksi, eikä tällainen opiskelu enää sovi tässä iässä. Tenttiviikon kuusi tenttiä veti oikeasta kädestä kyynäshermot puristuksiin, laskin että noin 30 A4:n sivua rustasin. Sitä on podettu kohta kolme viikkoa, ja nyt voisi ehkä vähittellen rueta harkitsemaan neuleita. Ehkä. Ja läsnäolopakko "tunneilla"; joo, nyt menee jo taas siihen kategoriaan että olisi vaan parempi olla ajattelematta ettei verenpaineet nouse.

Se on jännä juttu, että monilla ihmisillä on sellainen käsitys, että ei kuuntele tunneilla/kokouksissa/muissa vastaavissa ollenkaan jos neuloo. Itselläni neule on koulussa lähinnä siksi, etten nuku tunneilla. Unet kun on mitä on ihan luonnostaan, ja valvotusta on ajoittain edelleen, ja siksi eräät iltapäivän tunnit ovat hyvin vaikeita pysyä hereillä kuuntelemassa yhden ihmisen yksitotista puhetta (omana perusopiskeluaikana ei kyllä ollut ongelmia). Olenkin sitten lähestulkoon nukkunut tilaisuuksissa, koska nykyisin siellä on kielletty neulomasta (harjoittelukoulu). Nyt he lienevät tyytyväisiä, koska en neulo ja sitä kautta epäkunnioita esiintyjää, vaan nukun! :) Kumpihan olisi parempi seuraamisen kannalta?! Ei se oikeasti ole yhtään vaikeaa kuunnella samalla, kun neuloo. Neulomistahan yleisestikin harrastetaan televisiota katsellessa...

Sekin on kumma, miten eräällä yliopiston laitoksella niinkin yksinkertainen asia kuin tentin järjestäminen osoittautuu NIIN ylivoimaiseksi, että joka tentissä mättää joku tentin perusluonteeseen kuuluva asia. Omassa tdk:ssa on totuttu muutamaan perusperiaatteeseen, joista ei tingitä, eikä nämä nyt ole kovin vaikeita toteuttaa:
1. Tentti alkaa kaikille samaan aikaan, paperit jaetaan vaikka nurinpäin ja käännetään kaikki yhtä aikaa.
2. Kenelläkään ei ole oppimateriaaleja esillä, saati sitten useilla tai jopa kymmenillä tenttijöillä. Sekin olisi ihan hyvä, että luennoiva professori sentään itse tietäisi, onko hän kieltänyt vai sallinut oppimateriaalien käytön tentissä.
3. Kaikki istuvat suorissa riveissä salin paikoilla olan yli vilkuilun estämiseksi.
4. Tenttisalia ei jätetä valvomatta useiden minuuttien ajaksi, koskaan.
5. Tärkeimpänä; tenttikysymykset käsittelevät ilmoitettua tentin oppimateriaalia. Tämän pettäminen saa hyvin, hyvin vihaiseksi ihmisen. Oman tiedekunnan tentit, vaikka olisivat kuinka vaikeita, ovat AINA kurssin sisällöstä.

Ja todellakin, en ole nyt syksyllä ollut yhdessäkään tentissä eräällä laitoksella, jossa nämä kaikki asiat olisivat toteutuneet!

Syksyn valopilkuksi pääsi kyllä ehdottomasti opetusharjoittelun ohjaaja, pian eläkkeelle jäävä setä, jolla on näkemyksiä ja hän kertoi ne myös. Olisin varmaan turhautunut taas lisää, jos ohjaajan kommentit tunneista olisivat olleet tyyliin "ihan hyvin meni, ok. olisit ehkä voinut sytyttää taulun valot". Ja nyt on videomateriaalia tenaville katseltavaksi. Tiskisutit kunniaan kouluopetuksessa!